Politiikka nuorison harrastuksena

Nuoriso on ollut mukana poliittisessa toiminnassa, ja usein uusien poliittisten liikkeiden aloittajina kautta historian. Nykypäivänä monilla puolueilla on varta vasten nuorille tarkoitettuja järjestöjä, joiden tarkoituksena on kasvattaa politiikasta kiinnostuneista nuorista aktiivisia jäseniä, tai jopa johtavia poliitikkoja.

Politiikka nuorison harrastuksena

Politiikka on varteenotettava harrastus, jonka kautta he voivat tavata samanmielisiä kavereita, aidosti vaikuttaa yhteisöllisiin asioihin, ja oppia politiikan kuvioista. Lisäksi kokoontumiset, varainhankinta, ja yhteisön jäsenenä toimiminen auttavat kasvattamaan nuorista vastuuntuntoisia kansalaisia. Poliittinen kiinnostus saattaa myös vahvistaa ansioluetteloa korkeakoulu- ja työpaikkoja haettaessa. Puolueiden nuorisojärjestöjen lisäksi nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi kuntien nuorisovaltuustojen kautta. Nuorisovaltuustot taataan Suomen kuntalaissa, joten jokaisesta kunnasta on sellainen löydyttävä. Nuorten poliittinen kiinnostus länsimaissa on vaihdellut viime vuosina, ja useat hallitukset ovat tehneet aloitteita esimerkiksi äänestysaktiivisuuden kohottamiseksi. Suomessa minimi äänestysikäraja on tällä hetkellä 18 vuotta, mutta esimerkiksi Allianssi ajaa asiaa sen pudottamiseksi 16 ikävuoteen. Toisaalta taas on tutkittu että nuoret näkevät poliittisen vaikuttamisen vanhempia ikäluokkia eri tavalla, he eivät välttämättä ajattele että ollakseen poliittisesti aktiivinen, heidän tulee kuulua organisaatioon tai puolueeseen. Viime vuosina tiettyihin asioihin kohdistettu nuoriso aktivismi on tosin kääntynyt nousuun, ja sosiaalisessa mediassa pinnalle on noussut useita karismaattisia henkilöitä ajamaan heille tärkeitä asioita, kuten feminismiä ja transaktivismia. Sosiaalinen media auttaa kultti henkilöiden esille nousussa, ja toivottavasti tämä innostaa nuorten osallistumiseen myös yleis politiikkaan pidemmällä tähtäimellä.

Puolueiden nuorisojärjestöt

Vaikka poliittisten nuorisojärjestöjen linjaukset ovat suurilta osin valtapuolueen kaltaisia, silloin tällöin nuorisojärjestö haastaa vallalla olevan ajatusmaailman. Esimerkiksi Kokoomusnuorien ohjelma on siirtynyt viimevuosina huomattavasti oikeistolaisempaan suuntaan kuin varsinaisen Kokoomuspuolueen. Tällä hetkellä Suomessa toimii aktiivisesti useita poliittisia nuorisojärjestöjä, näitä löytyy sekä valtapuolueiden, että erikoisempien pienpuolueiden, kuten Piraattipuolueen alaisuudessa. Nuorisojärjestöjen toiminta on usein jossain harrastustoiminnan ja poliittisen toiminnan välimaastossa, ja usein heidän toimintaan kuuluu myös kulttuurillista ja liikunnallista yhteistoimintaa.

Nuorten parlamentti ja valtuustot

Puoluepolitiikan lisäksi nuorilla on useita erilaisia mahdollisuuksia ottaa osaa yhteisöllisiin asioihin. Nuorten parlamentti sai alkunsa Suomessa vuonna 1998, ja sen juuret on yhteiseurooppalaisissa hankkeissa. Parlamentti on tarkoitettu peruskoulun yläasteikäisille, ja sitä on koordinoimassa muun muassa Suomen eduskunta. Ensisijaisesti Nuorten parlamentti toimii koulujen sisäisinä parlamenttikerhoina, avoimina ryhminä, tai koulujen oppilaskuntina. Näiden kokoontumisissa oppilaat tutustuvat maamme päättävien elinten toimintaan, ajankohtaisiin yhteiskuntaa koskeviin asioihin, sekä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Kerran kahdessa vuodessa koulujen parlamenttikerho toimintaan aktiivisesti osallistuvat nuoret pääsevät osallistumaan nuorten täysistuntoon eduskunnassa. Täysistunnon aikana koulujaan edustavat nuoret pääsevät esittämään kysymyksiä ministereille eduskunnan puhemiehen johdolla. Euroopan nuorten parlamentti on tarkoitettu 16-22 vuotiaille Euroopassa opiskeleville yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille. Parlamenttiin voi hakea voitettuaan kansallisen kilpailun, ja istuntoja järjestetään kolme kertaa vuodessa. 10 päiväiset istunnot kiertävät eri Euroopan maissa, ja niihin osallistuvat nuoret laativat päätöslauselmia ennakkoon valituista aiheista. Paikallisella tasolla toimivat Kuntien nuorisovaltuustot ovat vaikuttaja ryhmiä, joissa toimivat alle 29-vuotiaat nuoret pyrkivät ajamaan asuinalueidensa nuorison asioita. Nuorisovaltuustot toimivat nuorisovaltuustojen Liitto ry:n alaisuudessa, ja tätä kautta voivat vaikuttaa asioihin myös valtiollisella tasolla. Nuorisovaltuustot ovat riippumattomia sekä nuorisopolitiikasta että uskonnollisista vaikutteista, vaikka sen jäsenet voivat toki olla omilla tahoillaan sitoutuneita näihin. Nuorisovaltuustojen koko vaihtelee kunnittain muutamasta jäsenestä yli kymmeneen, ja valinta tapahtuu joko mielenkiinnon tai vaalien kautta. Nuorisovaltuustojen toimintatavat vaihtelevat huomattavasti toisistaan, mutta käytännössä niillä on kaikilla puhe- ja läsnäolo oikeus lautakunnissa, valtuustoissa, ja hallituksessa. Osa kunnista antaa nuorille myös aloituksen teko oikeuksia, ja pitävät yllä jatkuvaa dialogia näiden kanssa.

Nuorten parlamentti ja valtuustot