Aivoille hyvät harrastukset

Aivoille hyvät harrastukset

Kognitiivinen rappeuma on väistämätöntä vanhentuessamme. Amerikan psykologian järjestön mukaan aivojen tilavuus on huipussaan noin 20-vuotiaana, ja se heikkenee asteittain loppuelämän ajan. Mutta elämäntyylisi voi hidastaa prosessia. Voit säilyttää ja jopa kehittää henkisiä kykyjäsi ikääntyessäsi. Yksinkertaiset käytösmallin muutokset voit auttaa meitä pysymään terävinä mahdollisimman pitkään. Sillä mitä teet tai et tee, on valtava merkitys muistikyvyillesi. Sekä älyllisten että fyysisten haasteiden läpikäyminen, vaikkakin se voi kuulostaa epämiellyttävältä, on yksi parhaista keinoista hidastaa luonnollista muistin heikkenemisprosessia. Tulossa on koko ajan uusia haasteita mielen harjoittamiseksi ja uusien polkujen rakentamiseksi.

Käytä uusia oppimistyylejä

Jokainen oppii eri tyylillä. Sinusta lukeminen voi tuntua äärimmäisen tehokkaalta, kun taas ystäväsi katsoo mieluummin videon tai kuuntelee podcastia. Jokainen polku luo erilaisia kokemuksia ja muistoja. Useimmilla ihmisillä on hallitseva tyyli, ja he usein käyttävät sitä uuden tiedon hankkimiseen. Toiset käyttävät yhdistelmää erilaisista sisältötyypeistä, julkaisuista, puheista, dokumenteista, kirjoista ja podcasteista.

Tutkimukset osoittavat, että jokainen oppimistyyli käyttää eri osia aivoista. Ottamalla käyttöön suuremman osan aivoista oppimisen aikana voit kehittää kykyäsi palauttaa muistiisi tietoa ja muistaa enemmän oppimistasi asioista. Itselleni parhaaksi on osoittautunut tietokoneen käyttäminen. Läppäri on minulle tärkeä väline sekä työntekoon, pelaamiseen että myös oppimiseen, ja se kulkee aina mukana. Olin sitten kotona, kahvilassa tai junassa, voin kirjoittaa kolumneja, täyttää sudokuja, pelata Poker Stars tai opetella vaikkapa uutta kieltä duolingo-sivustolla. Tärkeintä minulle on vapaus, että voin opiskella, työskennellä ja pelata silloin milloin haluan.

Esimerkiksi kitaran soittamisen opettelu on saanut uusia ulottuvuuksia tietokoneen ja internetin myötä. Kitaratunneilla käyminen pari kertaa viikossa voi olla puuduttavaa, ja moni lopettaakin harrastuksen helposti kesken. Mutta esimerkiksi YouTube tarjoaa satoja erilaisia kitaransoiton oppitunteja ympäri vuorokauden käyttöösi. Tarjolla on myös erilaisia nuottiharjoituksia ja soittamiseen valmentavia pelejä. Uusi oppimistapa voi kehittää tiedon prosessointia aivoissasi ajan myötä. Kehitä kykyjäsi vähemmän vallitsevissa oppimistyyleissä ja saat löytää jotain uutta täysin uudella ja nautittavalla tavalla.

Pablo Picasso on sanonut, että taide huuhtoo sielusta arkipäiväisen elämän pölyn. Uuden harrastuksen aloittaminen tai vanhan löytäminen uudelleen (piirtäminen, maalaaminen, valokuvaus, tanssiminen, musiikki, puutarhanhoito jne.) voi auttaa sinua kehittämään keskittymiskykyäsi, mielialaasi ja muistiasi. Taiteelliset harrastukset stimuloivat aivoja käyttämällä aisteja uusilla tavoilla.

Uusien asioiden opettelu pakottaa sinut venymään sekä fyysisesti, henkisesti että myös tunnetasolla. Mikä tahansa harrastus, joka vaatii suurta huomiota yksityiskohtia kohtaan, voi ehkäistä kognitiivista rappeutumista ja kehittää muistiasi. Tohtori Lawrence Katz kertoo, että käsillä tehtävät taiteelliset suoritteet eivät pelkästään vähennä stressiä ja rasita koko aivoja, vaan ne ovat eräänlaista kuntoilua hermostolle.

Katz sanoo, että taide rakentaa yhteyksiä hermojen välille ja stimuloi aivoja kasvattamaan uusia käyttämällä aisteja uusin tavoin. Vaikka myös fyysisellä liikunnalla, peleillä ja meditaatiolla on paikkansa aivojen suojaamisessa kognitiiviselta rappeumalta, älä unohda piirtämisen, maalaamisen, valokuvauksen tai musiikin soittamisen kaltaisten taiteellisten harrastusten tuomia hyötyjä. Esimerkiksi Albert Einstein oli taitava amatööriviulisti. Hänen poikansa, Hans Albert, on kertonut, että kun Einstein päätyi umpikujaan tai hankalaan paikkaan työssään, hän pakeni musiikkiin, ja se ratkaisi lopulta kaikki ongelmat.

Elämän mittainen oppiminen voi pitää aivot terveinä

Jatkuvasti stimuloidut aivot saattavat olla avain eloisaan elämään. Elämän mittainen oppiminen – jatkuva, vapaaehtoinen ja itselähtöisesti motivoitunut pyrkimys hankkia uutta tietoa, voi pitää aivomme toiminnassa optimaalisilla tasoilla – mikä voi rajoittaa kognitiivista ja muistillista rappeutumista ikääntyessämme.

Kun opit jotain uutta, aivosi eivät pelkästään kehity viisaammiksi, ne muuttuvat myös vahvemmiksi. Uusi tieto vahvistaa polkuja aivojen hermostojen välillä. Aina kun annat aivoillesi uutta tietoa, autat niitä suojautumaan luonnolliselta iän mukanaan tuomalta rappeutumiselta. Rosebud Roberts kertoo neurologian lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että elämän mittainen oppiminen on avainasemassa kognitiivisen toiminnallisuuden ylläpitämisessä.

Robertsin mukaan kyseessä on tilanne, jossa aivoja täytyy joko käyttää, tai muuten ne menettää. Kun käyt läpi kognitiivisesti stimuloivia aktiviteetteja, vahvistat synaptisia yhteyksiä, mutta jos et käytä kyseisiä hermoratoja aivoissasi, yhteydet rappeutuvat. Henkisesti stimuloiva oppiminen elämässä tekee valtavan vaikutuksen aivojen kuntoon.

Elämän jatkuva oppiminen on matka, ei päätepysäkki – oppimisen aiheet eivät koskaan lopu. Valitse ja opettele taitoja, ideoita ja konsepteja, jotka koet mielenkiintoisiksi, jolloin matkasta tulee hauska. Tarkoituksena ei ole vain kuluttaa aikaa, vaan tarkoituksena on pitää aivosi aktiivisina, kehittää kognitiotasi ja parantaa elämänlaatuasi. Käytä aikaa valitaksesi uusia harrastuksia. Sen perusteella, mitä tutkimukset meille kertovat, ne pitävät aivosi mukavan terveinä.

Elämän mittainen oppiminen voi pitää aivot terveinä

Pelit ja aivot

Onneksi on olemassa runsaasti tuotteita, jotka auttavat meitä esimerkiksi silmien rasittumistasojen suhteen, ja on tehty tutkimusta sen ymmärtämiseksi, miksi kroonisen väsymyksen kaltaisia tiloja on olemassa. Myös yhtä tärkeää on harrastaa muutamia aktiviteettejä tai harrastuksia, joka auttavat kehittämään henkistä toiminnallisuutta ja kyvykkyyttä, olipa kyseessä sitten ammattimaiset tai henkilökohtaiset syyt. Vapaa-ajan käyttömme saattaa itse asiassa olla merkitsevässä roolissa loppuelämämme suhteen.

Harrastukset, jotka stimuloivat mieltämme, eivät pelkästään auta meitä rentoutumaan, vaan ne myös tekevät meistä fiksumpia, viisaampia ja sitkeämpiä prosessin myötä. Sinun onkin syytä treenata aivojasi. Monella tapaa laiskat aivot ovat paljon huonompi asia kuin laiska mieli. Useat sanapelit, muistipelit ja tehtäväpelit, kuten ristisanatehtävät, palapelit, korttipelit, sudoku ja jopa arvoitukset auttavat kasvattamaan hermoplastisuutta, mikä on suhteessa siihen, kuinka joustavasti aivot voivat muuttua elämämme aikana muodostamalla uusia hermoyhteyksiä. Joten palapelin kokoamisesta aiheutuvan ilon lisäksi saat lisäksi lisättyä tyytyväisyyttä tietäessäsi, että aivosi vahvistuivat juuri hieman.

helsinginsiniset - 2021